EU:n päätökset vaikuttavat suoraan suomalaisiin yrityksiin

Työelämä kehittyy kovaa vauhtia niin, että yhä useammin palkkatyön ja itsenäisen yrittäjyyden välillä liikutaan sujuvasti. On auttamatta vanhentunutta ajatella yhteiskuntaa vain suuryritysten ja niille töitä tekevien näkökulmasta, sillä yhä useammin

Ei meillä ole mitään annettavaa sun Huono Äiti -ideaasi

Otsikkoni kommentin sanoi yritysneuvoja, kun olin saanut idean Huonosta Äidistä. Yritysneuvojan mukaan vuonna 2010 ei ollut nähtävissä sellaista maailmaa, jossa sosiaalisen median kautta voisi synnyttää liikevaihtoa ja todellista liiketoimintaa. Lähdin

Naisyrittäjyys on sitkeyslaji

Suomessa on OECD-maiden keskiarvoa vähemmän korkeakoulutettuja. Vain noin 40 prosentilla on korkeakoulu– tai yliopistotutkinto, kun esimerkiksi Japanissa ja Koreassa jo lähes 80 prosenttia työikäisistä on korkeasti koulutettuja. Korkeakoulupaikkojen lisäämiselle on

Naisten työtä, uraa ja yrittäjyyttä edistettävä myös EU-tasolla 

EU-tasolla naisten aseman vahvistamiseen on tartuttu viime vuosina vihdoin tosissaan komission ensimmäisen naispuolisen puheenjohtajan Ursula von der Leyenin johdolla. Tärkeä etappi tässä oli Euroopan unionin 2020-2025 tasa-arvostrategia. Strategia tavoittelee naisten palkkatason

EU:n tulisi kiinnittää erityistä huomiota naisyrittäjyyden tukemiseen

Psykologina ja yrittäjänä itsekin uskon, että yrittäjyys voi olla keskeinen keino ratkaista aikamme suuria työelämään liittyviä haasteita. Keskeisimpiä ongelmiamme tällä hetkellä on mielenterveysoireilun kasvu, joka näkyy alati kasvavana mielenterveysperäisten sairauspoissaolojen

Vahvempaa ja reilumpaa Eurooppaa yrittäjänaisille

Tulevan Euroopan parlamentin tehtävänä on palata perustehtävänsä, rauhan, vakauden ja toimivien sisämarkkinoiden pariin. Vuosikymmenten kehitys on luonut monimutkaisen direktiiviviidakon, jota on monesti jo vaikea ymmärtää. On aika tehdä EU:sta kilpailukykyisempi