Yksinyrittäjyyden yleistyminen on 2000-luvun trendi. Työllistämistä kannattaa kuitenkin harkita sekä oman jaksamisen että yhteisen hyvinvoinnin vuoksi.
Anu Tirkkonen ja Elina Reijasalo
Teksti Annamari Typpö
Suomalaisten pk-yritysten kasvuhakuisuus on ollut viime vuosina laskussa ja yksinyrittäjien määrä nousussa. Tilastokeskuksen mukaan työnantajayrittäjien osuus kaikista yrittäjistä laski vuonna 2022 kaksi prosenttiyksikköä 27 prosenttiin edellisvuoteen verrattuna ja yksinyrittäjien osuus vastaavasti nousi 73 prosenttiin.
Yksinyrittäjyyden yleistyminen onkin merkittävimpiä työelämän trendejä 2000-luvulla. Yksinyrittäjiä on nyt lähes 60 000 enemmän kuin 2000-luvun alussa. Määrä on kasvanut 55 prosenttiyksikköä, koko työllisyys 10 prosenttiyksikköä.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tekemä Pk-yritysbarometri puolestaan kertoi keväällä, että mitä pienempi yritys on kyseessä, sitä pienemmät ovat odotukset henkilöstömäärän kasvusta. Alle viisi henkeä työllistävät yritykset eivät olettaneet määrän nousevan juuri lainkaan.
Kansantalouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta olisi kuitenkin toivottavaa, että yritykset tähtäisivät kasvuun.
Keskeisiä lisätyövoiman palkkaamisen esteitä ovat kyselyjen mukaan kysynnän epävakaus ja työvoiman saatavuus. Työvoiman tarve on myös entistä kausittaisempaa, kertoo johtava asiantuntija Anu Tirkkonen kaupunkien ja maaseudun kehittämiseen erikoistuneesta konsultointiyritys MDI:stä.
”Lisäksi nykyisin tarvitaan aiempaa enemmän syväosaajia, joita ei ole joka orrella.”
Myös työllistämisen byrokraattisuudesta puhutaan paljon. Pienelle yritykselle työntekijän palkkaaminen on usein hankala prosessi.
”Jos yrittäjä yksin lähtee esteitä taklaamaan, kokonaisuus varmasti tuntuukin vaikealta”, myöntää yrityspalvelujohtaja Elina Reijasalo Kotkan-Haminan seudun elinkeino- ja matkailupalveluja tuottavasta Cursor Oy:stä.
Apua on onneksi saatavissa maksutta alueellisista yrityspalveluista.
”Yksin ei kannata jäädä. Cursorin yrityspalveluissa asiakkaita palvelee viisi yritysasiantuntijaa. Tarvittaessa voidaan hyödyntää niin sanottua parviälyä eli useampaa asiantuntijaa kerralla, jos yrittäjä näin toivoo”, Reijasalo sanoo.
Tarvittaessa yrityspalveluista ohjataan työ- ja elinkeinotoimiston suuntaan.
Apua voi saada esimerkiksi työllistämiseen liittyvien laskelmien tekemiseen, yritystoiminnan uuden suunnan miettimiseen sekä lain asettamien kommervenkkien selvittämiseen. Tällaisia ovat muun muassa työehtosopimusten määräykset, palkkaus, työaikakysymykset, pakollisiin vakuutuksiin liittyvät asiat sekä työterveyshuolto.
”On myös muistettava, että palkan päälle tulee paljon muitakin liikkuvia osia. Käytännössä työntekijä maksaa yrittäjälle noin 1,5 kertaa palkkansa verran”, Reijasalo sanoo.
Suomen Yrittäjien vuonna 2022 tekemässä Yksinyrittäjäkyselyssä työllistämisen esteiksi mainittiin myös kalleus ja työllistämiseen liittyvät riskit. Työllistämistä harkitsevan onkin hyvä päivittää liiketoimintasuunnitelmansa ja miettiä, miten työntekijän palkkaaminen vaikuttaa esimerkiksi hinnoitteluun ja palveluyrityksissä jopa aukioloaikoihin.
Lisäksi kannattaa muistaa, että työnantaja voi hakea työllistämisen riskiä pienentäviä tukia esimerkiksi osatyökykyisten ja nuorten työntekijöiden palkkaukseen. Tukiasioissa neuvoo TE-toimisto.
”Palkkatuki on hyvä keino testata yrityksen kasvuedellytyksiä”, Tirkkonen vinkkaa.
Toinen oivallinen työllistämispolku pk-sektorilla on oppisopimus.
”Se vaatii toki aika paljon panostusta, mutta sen avulla voi kasvattaa hyvästä tyypistä erinomaisen työntekijän”, Tirkkonen sanoo.
Reijasalo suosittelee myös oppilaitosyhteistyötä.
”Toisen asteen koulutuksesta voi saada yritykseen harjoittelijoiksi motivoituneita nuoria tai jo vanhempia opiskelijoita, jotka kouluttautuvat uuteen ammattiin.”
Jos ensimmäisen työntekijän palkkaaminen pelottaa tai työtä olisi aluksi vain osa-aikaisesti, Reijasalo kannustaa pohtimaan, voisiko yhden henkilön työpanoksen jakaa muutaman työnantajan kesken.
”On tietenkin ok, etteivät kaikki yrittäjät tavoittele kasvua. Kolikon kääntöpuolella ovat kuitenkin viettämättä jäävät vapaapäivät ja oma jaksaminen. Myös kouluttautuminen tulee etenkin asiakaspalvelutyötä tekevälle yksinyrittäjälle kalliiksi kahta kautta: koulutuskustannusten lisäksi koulutuspäiviltä ehtyy tulovirta kokonaan. Siksi olisi hyvä laskea, minkä verran liikevaihtoa voisi saada lisää, jos olisi toinenkin käsipari tulosta tekemässä.”
