Psykologina ja yrittäjänä itsekin uskon, että yrittäjyys voi olla keskeinen keino ratkaista aikamme suuria työelämään liittyviä haasteita. Keskeisimpiä ongelmiamme tällä hetkellä on mielenterveysoireilun kasvu, joka näkyy alati kasvavana mielenterveysperäisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna. Yrittäjyys taas mahdollistaa uusia tapoja tehdä työtä, kokonaan uuden työn luomista ja enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön.
Juuri yrittäjän vapaus onkin syy, jonka johdosta Aalto-yliopiston tutkimusryhmän Obschonka ym. (2023) mukaan yrittäjät uupuvat merkittävästi harvemmin kuin palkansaajat. Yrittäjyys voi siis olla myös yksi keino löytää ratkaisuja mielenterveyden kriisiin, varsinkin, jos onnistumme tukemaan yrittäjiä ja luomaan kannusteita kokeilla yrittäjyyttä.
Samalla vain 34.4 % itsensä työllistävistä ihmisistä Euroopassa on naisia. On havaittu, että OECD-maissa naiset perustivat omia yrityksiä kaksi kertaa todennäköisemmin kuin EU:ssa (The Missing Entrepreneurs). Siksi EU:n tulisi kiinnittää erityistä huomiota naisyrittäjyyden tukeen.
Tämä on tärkeä tasa-arvokysymys. Sen lisäksi tutkimukset osoittavat, että naisten johtamat yritykset kiinnittävät enemmän huomioita ilmastovaikutuksiin yritystoiminnassaan ja todennäköisemmin tuovat markkinoille uusia innovaatioita (EIB tutkimus). Naisyrittäjissä on siis valtavasti potentiaalia, kun mietimme, millaista tulevaisuutta haluaisimme rakentaa. Euroopan Parlamentin FEMM komitea onkin tuonut esille tämän resoluutiossaan naisten taloudellisesta riippumattomuudesta yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen avulla.
EU on määrätietoisesti edistänyt direktiivejä, joilla tuetaan työelämän tasa-arvoa. Tällä kaudella on luotu lainsäädäntöä, joka edistää vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainottamista, palkkauksen läpinäkyvyyttä ja samapalkkaisuuden periaatteen vahvistamista, sekä sukupuolijakauman tasapainottamista ylimmissä johtotehtävissä.
Tehtävää kuitenkin riittää siinä, että mahdollistetaan naisille yhtäläiset lähtökohdat yritysten perustamiseen. Yleisimmät esteet, joita erityisesti naisyrittäjät kohtaavat, liittyvät mahdollisuuksiin saada rahoitusta, kouluttautumiseen ja osaajapulaan, epäsuotuisaan bisneskulttuuriin sekä haitallisiin ennakkoluuloihin.
Siksi Euroopan Parlamentissa tukisin FEMM komitean tällä kaudella ehdottamia toimia, kuten: 1) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joilla voidaan vahvistaa osaamista, 2) keskitettyjä asiointipisteitä, jotka tarjoavat esimerkiksi monen eri alan, kuten kirjanpidon ja markkinoinnin, kursseja ja koulutusta yrittäjille, 3) yrittäjyyden huomioimista kaikissa Euroopan tason nuoriso-ohjelmissa, 4) nykyisten Euroopan rakennerahastoja kohdentamista antamaan tukea naisyrittäjille sekä 5) sukupuolitietoisten sijoittajien eurooppalaisen verkoston perustamista.
Lisäksi olisi tärkeä huomioida laajemmin myös sitä, että laadukkaat ja kohtuuhintaiset julkiset palvelut vaikuttavat siihen, keillä on mahdollista ryhtyä yrittäjiksi. Tällä hetkellä Suomen hallituksen leikkaukset osuvat erityisesti naisiin ja heikentävät naisten taloudellista asemaa. Äänestämällä Eurovaaleissa on mahdollisuus luoda aidosti yrittäjyyteen ja yhdenvertaisuuteen vaikuttavaa politiikkaa koko Euroopassa.
Julia Sangervo
Vihreiden varakansanedustaja ja Pirkanmaan aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja
Psykologi Julia Sangervo
