Monet pienyrittäjät kokevat ensimmäisen työntekijän palkkaamisen niin isoksi ja pelottavaksi riskiksi, että he turvautuvat mieluummin ostopalveluihin, kuin pestaavat vakituisen työntekijän.
Pienyrittäjät kaipaavat enemmän tietoa ja tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi, sillä ensimmäisen työntekijän jälkeen yrittäjälle napsahtavat työnantajan velvoitteet. Myös työnantajamaksuihin odotetaan kunnon alennusta, jotta väkeä voi palkata.
Tämä on mielestäni vakava paikka, sillä monet yrittäjät tekevät pitkää päivää ja tinkivät vapaa-ajastaan. Tämä on vakava paikka myös siksi, että Suomessa on noin 400 000 työtöntä. Ja siinäkin mielessä tämä on vakava paikka, kun tiedämme hyvin, että hallitus on tehnyt kuukausitolkulla tiukkaa vääntöä Suomen kisakunnon kohentamiseksi.
Yrittäjänaiset kokee vauvalaskun eli vanhemmuudenviulujen tasaamisen yhdeksi Suomen kilpailukyvyn isoimmaksi tulpaksi. Ja otan tämän aataminaikuisen kehityksen jarrun esiin aina, kun saan suunvuoron. Ja näin tein myös eilen Euroopan komission Suomen edustuston tilaisuudessa. Ja tämän tein siksi, etteivät naiset ole reserviä, jota voi heitellä suhdanteista riippuen välillä kotiin ja välillä taas töihin.
Suomen kilpailukunnon muita esteitä ovat ikeniin asti kiristetty sääntely ja yrittäjän sosiaaliturvan porsaanreiät, jotka pitää tilkitä. Lisäksi veropolitiikan pitää olla ennustettavaa, jotta yrittäjä voi pedata sen varaan tulevaisuuttaan.
Tästä syystä alvin alaraja pitää nostaa meillä edes EU-maiden keskimääräiselle 30 000 euron tasolle ja työpaikkasopiminen ja Viron veromalli pitää saada läpi. Mutta lujille ottaa, ennenkuin hapot pohkeissa ähisevä Suomi on treenattu kisakuntoon keskeisten kilpailijamaidemme kanssa.
Seija Estlander
Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja
