Naisille lisää yrittämisen mahdollisuuksia
Julkisen sektorin palveluihin yrittäjyydelle tilaa
Ammatinvalintoja tuettava yhä enemmän yli sukupuolirajojen
Yritysneuvonnassa huomioitava sukupuolten väliset erot ja rakenteet, jotka syrjivät naisia
Kuntien tulee tehdä päätöksiä siten, että niiden vaikutukset paikalliseen yritystoimintaan arvioidaan perusteellisesti

Naisten yrittäjyyden merkitys ja haasteet

Naisyrittäjät ovat merkittävä osa suomalaisen yrityskentän monimuotoisuutta. Yhä useampi taho on huomannut, että tarvitsemme yhä työtä naisten yrittäjyyden edistämiseksi. Tässä muutamia keskeisiä faktoja naisyrittäjistä Suomessa:

Osuus yrittäjistä: Naiset muodostavat noin 33 % kaikista yrittäjistä Suomessa. Tämä on Euroopan keskiarvon yläpuolella, mikä osoittaa Suomen yrittäjyyden tasapainoista sukupuolijakaumaa. Viime vuosina naisyrittäjien määrä on laskenut dramaattisesti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 kolmannella vuosineljänneksellä Suomessa oli noin 117 000 naisyrittäjää. Vuoden 2024 kolmanteen vuosineljännekseen mennessä määrä on pudonnut 93 000:een. Laskua on siis 24 000 yrittäjää (-21 %) kolmessa vuodessa.

Työelämän segregaatio: Suomessa on hyvin eriytyneet työmarkkinat. Miehet toimivat miesten aloilla ja naiset naisten aloilla. Naisyrittäjät ovat erityisen vahvasti edustettuina palvelualoilla, kuten hyvinvointi-, kauneus-, koulutus- ja hoiva-aloilla. Lisäksi naisia toimii paljon julkisella sektorilla.

Ansiotaso: Naiset yrittäjinäkin tienaavat miesyrittäjiä vähemmän. Suurituloisista yrittäjistä suurin osa on miehiä.

Yksinyrittäjyys: Monet suomalaiset naisyrittäjät toimivat yksinyrittäjinä. Tilastojen mukaan jopa 70 % naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä, eli heillä ei ole palkattuja työntekijöitä. Tämä korostaa mikroyrittäjyyden merkitystä naisten keskuudessa.

Kasvuyrittäjyyden puute: Vaikka naisyrittäjät Suomessa ovat vahvasti läsnä, heidän osuutensa kasvuyrityksistä on yhä pienempi verrattuna miehiin. Kuitenkin naisten johtamat yritykset ovat alkaneet menestyä yhä paremmin teknologia- ja startup-sektoreilla, vaikka tämä kenttä on vielä miehinen.

Rahoitus ja tuki: Suomalaisten naisyrittäjien saama riskipääoma on edelleen vähäisempää kuin miesten.

Naisyrittäjien osuus suomalaisessa taloudessa on merkittävä. He luovat työpaikkoja ja innovaatioita, ja heidän yrityksensä ovat tärkeitä niin paikallisesti kuin kansallisesti.

Naisyrittäjyyden kasvu ja tukeminen Suomessa on keskeinen osa tasa-arvoisempaa ja monipuolisempaa yritystoimintaa, ja sillä on positiivinen vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan.

Miksi tarvitaan erillinen järjestö tukemaan naisyrittäjyyttä

Suomi tunnetaan tasa-arvon mallimaana, mutta todellisuudessa tasa-arvotyö ei ole vielä valmis. Usein kuulee kysymyksen, onko mies- ja naisyrittäjien välillä todella eroja. Ja miksi naisyrittäjien edunvalvonta kaipaa oman äänen ja oman järjestön. Voimme kuitenkin todeta, että olosuhteet, rakenteet ja perinteet vaikuttavat yrittäjiin sukupuolten välillä eri tavoin.

Yrityksen perustaminen (hallinnolliset toimenpiteet) on Suomessa helppoa. Onko se jopa liian helppoa? Osakeyhtiön voi perustaa verkkopalvelussa hyvin helposti ja nopeasti ilman pääomaa. Sen sijaan osakeyhtiön lopettaminen on todella hankalaa, byrokraattista ja kallista.

Myös toiminimen perustaminen on helppoa, mutta yrittäjästatuksella toimiminen vaikuttaa välittömästi siihen, millaisiin tukiin on oikeutettu. Jos esimerkiksi palkkatyön rinnalla perustaa yrityksen ja joutuu työttömäksi, saattaa moni yllättyä huomatessaan, ettei ole oikeutettu työttömyysetuuksiin. Naiset, jotka useammin toimivat osa-aikaisina yrittäjinä tai yhdistävät yrittäjyyden perhevapaisiin tai toiseen toimeentulon muotoon, kohtaavat tämän ongelman liian usein.

Kevytyrittäjyys on tuonut uusia mahdollisuuksia kokeilla yrittäjyyttä, mutta myös tällä saralla on tasa-arvon kannalta merkittäviä kysymyksiä. Koska “kevytyrittäjä” ei ole virallinen termi, saattaa henkilö itsekin epätietoisena vakuutusturvastaan joutua haastavaan tilanteeseen esimerkiksi sairastuessaan tai työkyvyn menettäessään. Pahinta on se, että usein henkilö itse ei tiedä onko yrittäjä vai palkansaaja, eikä näin ollen osaa varmistaa, että vakuutusturva on kunnossa.

Yrittäjyys Suomessa on moninaista, ja naisyrittäjät edustavat laajaa kirjoa toimialoja, yritysmuotoja ja yrityskokoja. Naisyrittäjät ole lainkaan homogeeninen ryhmä. Kuitenkin tilastot ja tutkimukset paljastavat, että sukupuolella on merkitystä. Naisvaltaisilla aloilla yrittäjät ansaitsevat edelleen vähemmän, toimivat useammin yksinyrittäjinä ja kohtaavat erilaista rakenteellista haasteita kuin miehet.

Juuri tästä syystä Suomen Yrittäjänaisia yhä tarvitaan. Naisyrittäjien ääni, erityiskysymykset ja kokemukset ansaitsevat tulla kuulluksi ja huomioiduksi. Emme aja tasa-arvoa vain tasa-arvon vuoksi, vaan siksi, että tasa-arvo on edellytys kestävälle talouskasvulle, innovaatioille ja hyvinvoinnille koko yhteiskunnassa. Naisten yrittäjyys tarvitsee nykyistä enemmän tukea.

Tarvitsemme päätöksiä, jotka rohkaisevat naisia ottamaan isompia askeleita, laajentamaan toimintaansa ja tarttumaan myös rohkeasti uusiin kasvun mahdollisuuksiin. Naisyrittäjyyden tukeminen ei ole vain yksilön etu, vaan koko yhteiskunnan. Naisilla on valtavasti innovaatioita ja osaamista, joita voitaisiin hyödyntää erityisesti palvelusektorilla, hoiva-alalla sekä muilla aloilla, joissa naiset perinteisesti ovat vahvoilla. Näiden innovaatioiden ja yritysten kautta syntyy työtä, hyvinvointia ja talouskasvua.

Yrittäjyyden ja perheen yhteensovittaminen on yksi haasteista monille naisyrittäjille. Naiset kantavat edelleen päävastuun perheestä ja hoivatyöstä. Naiset pitävät perhevapaista edelleen 80 % ja tämä vaikuttaa väistämättä myös naisten ja miesten välisiin mahdollisuuksiin rakentaa uraa tai johtaa yritystoimintaa. Perhevapaajärjestelmä ei aina huomioi riittävästi yrittäjien tarpeita, ja lastenhoidon joustamattomuus voi rajoittaa naisyrittäjien mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä urallaan. Monille naisille yrittäjyys on kuitenkin myös keino luoda itselleen joustava työelämä, joka mahdollistaa paremman tasapainon työn ja perheen välillä.

Suomen Yrittäjänaiset on Suomen Yrittäjien jäsenjärjestö, yksi Yrittäjien 60 toimialajärjestöstä. Vaikutamme Yrittäjien kautta yleisesti yrittäjyyden edistämiseen, ongelmakohtien korjaamiseen ja siihen, että Suomi olisi maailman paras maa yrittää. Tuemme siis Suomen Yrittäjien tavoitteita kunta- ja aluevaaleissa.

Suomen Yrittäjänaiset on myös Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsen. Naisina ja yhtenä NJKL:n jäsenjärjestöistä, tuemme heidän tavoitteitaan kunta- ja aluevaaleissa.

EDUNVALVONNAN KANAVAT
Yrittäjä = Suomen Yrittäjät
Nainen = Naisjärjestöjen keskusliitto
Nainen yrittäjänä = Suomen Yrittäjänaiset

Eroja mies- ja naisyrittäjien välillä

Naisyrittäjistä 43 % tienaa alle 30 000 euroa vuodessa. Se on alle 2 500 euroa kuukaudessa. Miesyrittäjissä vastaava luku on 23 %. Eli pientuloisia naisyrittäjiä on huomattavasti enemmän. Vuonna 2022 palkansaajissa miesten mediaaniansio oli 4 090 ja naisten 3 230 euroa.

Kysely kertoo yksinyrittäjien matalasta tulotasosta – Haasteena oman työn hinnoittelu: ”Vaivaa etenkin käsityöyrittäjiä” – Yrittajat.fi

Jos taas verrataan suurituloisten yrittäjien joukkoa, niin yli 100 000 tienaavia miesyrittäjiä on 11 % ja naisyrittäjiä 4 %. Voi siis sanoa, että yrittäjienkin joukossa on olemassa käsite ”naisen euro”, joka on miehen euroa pienempi.

Suomen yrittäjien tekemästä yrittäjägallupista nousee esiin muitakin mielenkiintoisia sukupuoleen liittyviä eroja. Näitä on mm. yrittäjien työterveyshuolto. 30 %:lla naisyrittäjistä on sekä ennaltaehkäisevä että sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto. Vaikka usein sanotaan, että suomalainen mies ei mene lääkäriin kuin puolikuolleena, niin työterveyshuollosta miesyrittäjät ovat huolehtineet naisia parempi, sillä 47 %:lla miesyrittäjistä on sekä ennaltaehkäisevä että sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto.

Kun yrittäjiltä kysyttiin, että mikä aiheuttaa työssä stressiä, niin naisyrittäjät stressasivat miehiä enemmän mm. tulospaineista ja terveydentilasta. Miehiä stressasi sen sijaan huomattavasti naisia enemmän byrokratia ja ay-liikkeen lakot.

Viime vuoden huhtikuussa Yrittäjät kysyivät yrittäjäriskistä ja siihen liittyvistä osatekijöistä. Naisia huoletti selkeästi miehiä enemmän jaksaminen, oma terveys, oma ja perheen taloudellinen tilanne, heikko eläketurva ja sosiaaliturvan menettäminen. Miehet olivat taas selkeästi enemmän huolissaan verojärjestelmän muuttumisesta ja hiukan naisia enemmän huolissaan rahoituksen saamisesta ja väärästä rekrytoinnista. Kyselyistä nousee hyvin esille miesten ja naisten erot yrittäjinä. Huolta kannetaan hyvin erityyppisistä aiheista.

yrittajagallup-jaksaminen-huhtikuu-2024.pdf (yrittajat.fi)

Työelämän segregaatio

Suomen työelämän segregaatiolla tarkoitetaan työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen, iän, taustan tai muiden tekijöiden perusteella eri aloihin, ammatteihin tai tehtäviin.

Naiset ja miehet työskentelevät pääasiassa eri aloilla tai ammateissa. Suomessa tämä on erityisen näkyvää. Naiset työskentelevät usein hoiva- ja palvelualoilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetuksessa ja asiakaspalvelussa. Miehet puolestaan ovat vahvasti edustettuina teknisillä aloilla, rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetusalalla.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä yli 80 % on naisia, kun taas rakentamisessa vastaava luku miehille on yli 90 %.

Syitä segregaatiolle

Sosiaaliset normit ja stereotypiat: Perinteiset sukupuoliroolit vaikuttavat ammatinvalintoihin ja urakehitykseen.
Koulutuksen sukupuolittuminen: Jo koulutusvaiheessa tytöt ja pojat suuntautuvat eri aloille, mikä heijastuu työmarkkinoille.
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen: Naiset kantavat usein suuremman vastuun perheestä, mikä voi vaikuttaa uravalintoihin ja etenemismahdollisuuksiin.

Vuonna 2021 tasa-ammateissa, eli ammateissa, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä miehiä että naisia. työskenteli palkansaajista vain 10,1 prosenttia.

Palkansaajista 10,1 % työskenteli tasa-ammateissa vuonna 2021 | Tilastokeskus

Sukupuolen mukainen segregaatio on edelleen voimakasta kaikilla sektoreilla. Miehet ja naiset sijoittuvat pitkälti eri koulutus- ja ammattialoille sekä taitotasoille, mikä on yhteydessä palkkaeroon. Julkinen sektori on naisvaltainen, ja yksityinen sektori on lievän miesvaltainen. Miehet ovat yliedustettuina johtaja-ammateissa. Tämä näkyy myös siinä, mitä yrityksiä miehet ja naiset perustavat.

Miehet ansaitsevat kaikilla sektoreilla keskimäärin naisia enemmän. Palkkaerot vaikuttavat hyvin voimakkaasti siihen, miten naiset ja miehet yrittäjinä voivat hinnoitella palvelunsa.

Naisvaltaisten alojen palkkataso on miesvaltaisia aloja heikompi. Palkkaero korostuu kaikkein naisvaltaisimmissa ammattiluokissa. Myös korkean taitotason ammateissa palkkaero on muita ammattitasoja suurempi. Etenkin johtajien palkkaero on huomattavan korkea (noin 24 %), ja ero on paikoin kasvanut.

Työelämän muutokset, sukupuolten työmarkkina-asema ja samapalkkaisuus – Valto

Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät

Hyvinvointialueiden perustaminen vuonna 2023 muutti kuntien tehtäviä oleellisesti. Kunnat vastaavat paikallisista palveluista ja niiden järjestämisestä. Tärkeimpiä tehtäviä ovat:

Perusopetus, varhaiskasvatus ja kirjastopalvelut.
Kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja ympäristönsuojelu.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut.
Paikallinen elinkeinojen kehittäminen ja työllisyyden edistäminen.

Hyvinvointialueet huolehtivat sote-palveluista (sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä pelastustoimesta. Näihin kuuluu:

Terveyskeskukset, sairaalat ja erikoissairaanhoito.
Ikääntyneiden, vammaisten ja muiden erityisryhmien sosiaalipalvelut.
Lastensuojelu ja perheiden tukipalvelut.
Pelastuslaitosten toiminta ja varautuminen kriiseihin.

Käytännössä kunnat keskittyvät arjen sujuvuuteen ja kunnan elinvoiman kehittämiseen ja hyvinvointialueet terveyden ja turvallisuuden ylläpitämiseen.

Tavoitteet

KUNTA- JA ALUEVAALIT: Naisille lisää yrittämisen mahdollisuuksia

Naisia on yrittäjistä noin 34 %. Nopein tapa kasvattaa naisten yritysten määrää ja osuutta, olisi kuntien ja hyvinvointialueiden palvelutuotannon avaaminen enemmän kilpailulle ja ottamalla yksityiset yritykset mukaan tuottamaa palveluja. Tämä koskee erityisesti terveyden- ja sairaanhoitoa sekä mm. koulujen, oppilaitosten ja muiden laitosten ruokahuoltoa ja siivousta, joissa naisten osuus työllisyydestä on merkittävä.

”Ruotsissa on todettu, että julkisen palvelutuotannon monopoliasema monien hyvinvointipalvelujen tuotannossa on estänyt tehokkaasti naisyritysten määrän ja koon kasvua. Niissä Ruotsin kunnissa, joissa enemmän kuin 10 prosenttia kunnallisesti rahoitetusta toiminnasta on yksityistä palvelutuotantoa, on kaksinkertainen määrä naisyrittäjiä kuin kunnissa, joissa palvelutuotantoa ei ole kilpailutettu samassa mitassa.” Tilastokeskus Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith.

KUNTA- JA ALUEVAALIT: Julkisen sektorin palveluihin yrittäjyydelle tilaa

Kunnissa ja hyvinvointialueilla on huomioitava pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisen sektorin palvelutuotantoon. Tavoitteemme ovat:

Rajoituksia in-house-yhtiöiden toiminnalle.
Julkinen sektori käyttää laajasti Inhouse-yhtiöitä aloilla, joilla on myös paljon yksityisiä toimijoita. Inhouse-yhtiöt ovat julkisen sektorin omistamia yhtiöitä, jotka voivat tarjota palveluita kunnille ja kaupungeille ilman kilpailutusta. Tämä heikentää sekä veronmaksajien että yrittäjien asemaa.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee käyttää in-house-yhtiöitä vain silloin, kun niiden toiminta on aidosti perusteltua eikä vääristä kilpailua. Erityisesti in-house-yhtiöiden käyttö aloilla, joilla toimii paljon yksityisiä yrityksiä, on rajattava minimiin.

Keväällä 2024 markkinaoikeus totesi, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palkanlaskennan suorahankinta Sarastialta oli lainvastainen. Hyvinvointialue omistaa yhtiöstä vain 0,4 prosenttia, ja hankinta toteutettiin ilman kilpailutusta. Tämä ei ole veronmaksajan etu.

Palveluseteleiden laajempi käyttö ja oikean arvon määrittäminen
Julkisen sektorin on lisättävä palveluseteleiden käyttöä. Erityisesti hyvinvointialueiden tulee hyödyntää yksityisten yritysten palveluja erilaisissa hoivapalveluissa, joissa valtaosa työntekijöistä on naisia. Tämä edistää myös mahdollisuuksia naisvaltaisilla aloilla ryhtyä yrittäjäksi. Kuntien tulee hyödyntää palveluseteleitä mm. varhaiskasvatuksessa ja erityisryhmille tarjottavissa liikuntapalveluissa.

Kilpailutusten avaaminen uusille sektoreille.
Julkisen sektorin on yhä useammin kilpailutettava käyttämiään palveluita sen sijaan, että tuottaa palvelut itse. Kuntien tulee kilpailuttaa esimerkiksi pesulapalvelut, kiinteistöhuolto ja taloushallinto sekä palkanlaskenta. Hyvinvointialueiden tulee kilpailuttaa kaikki hoivapalvelut sekä mm. taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut. Tämä avaa uusia kasvumahdollisuuksia monille yrittäjille ja varmistaa tehokkaamman resurssien käytön.

Hankintaprosessien parantaminen.
Kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä hankinnat siten, että yhä useammin myös pk-yritykset voivat niihin osallistua.
- Hankintojen tulee olla läpinäkyviä ja nykyistä, yksinkertaisempia. Tarjouspyyntöjen tulee olla laadittu siten, että myös pienemmät yritykset voivat niihin osallistua.
- Hankintojen aikataulut on ilmoitettava hyvissä ajoin, jotta yritykset voivat valmistautua ja tarvittaessa muodostaa yhteenliittymiä. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee julkistaa hankintakalenteri kaikkien hankintojensa osalta.
- Nykyisten hankintojen ja kunnan oman tuotannon yksikkökustannukset on selvitettävä, jotta hinnat ovat vertailukelpoisia.
Pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien varmistaminen.
Kuntien ja hyvinvointialueiden hankintakäytäntöjä on kehitettävä niin, että pk-yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin tasavertaisesti suurten toimijoiden kanssa. Tämä edellyttää, että hankintakriteerit ovat realistisia myös pienille toimijoille.

Nämä konkreettiset toimenpiteet edistävät paikallista elinkeinoelämää, lisäävät työpaikkoja ja tuovat kuntiin ja lähialueille innovaatioita. Samalla ne varmistavat, että veronmaksajien varoja käytetään tehokkaasti ja kilpailua vääristämättä.

KUNTAVAALIT: Ammatinvalintoja tuettava yhä enemmän yli sukupuolirajojen

Kuntien on tärkeää panostaa opetussektorilla tehtävään työhön, jotta nuorille tarjotaan paremmat mahdollisuudet valita koulutus- ja urapolkunsa vapaasti ilman perinteisten sukupuoliroolien rajoitteita. Opetus on keskeisessä roolissa, kun halutaan purkaa vanhentuneita asenteita ja tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa omia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan. Tämä ei ainoastaan tue yksilön kehitystä, vaan myös vahvistaa kuntien elinvoimaa ja työmarkkinoiden monimuotoisuutta.

Oppilaanohjauksessa tulee aktiivisesti edistää sukupuolistereotypioiden rikkomista ja kannustaa nuoria tutkimaan eri aloja oman kiinnostuksensa, ei sukupuolensa, perusteella. Ammattiesimerkkejä ja roolimalleja tulisi esitellä monipuolisesti kaikilta aloilta.

Kun kunnat tekevät aktiivista työtä opetussektorilla ammatinvalinnan vapauden tukemiseksi, se auttaa nuoria löytämään omat vahvuutensa ja lisää pitkällä aikavälillä tasa-arvoa työelämässä. Tämä on myös avainasemassa esimerkiksi naisyrittäjien määrän kasvattamisessa, sillä laajemmat koulutus- ja uravalinnat johtavat monipuolisempaan osaamiseen ja rohkeuteen tarttua uusiin mahdollisuuksiin.

KUNTAVAALIT: Yritysneuvonnassa huomioitava sukupuolten väliset erot ja rakenteet, jotka syrjivät naisia

Naisten yrittäjyyden tukeminen edellyttää yritysneuvonnassa sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa. On tunnistettava ja purettava rakenteet, jotka asettavat naiset epäedulliseen asemaan liiketoiminnan suunnittelussa, rahoituksen hakemisessa ja kasvun mahdollisuuksissa.

Konkreettiset tavoitteet:

Sukupuolinäkökulma yritysneuvontaan:
Yritysneuvojille on tarjottava koulutusta sukupuolten välisistä eroista ja niiden vaikutuksista yrittäjyyteen. Tämä tarkoittaa muun muassa tiedostamista siitä, miten sukupuolistereotypiat voivat vaikuttaa yritysideoiden arviointiin ja rahoituspäätöksiin. Sukupuolten tasa-arvon huomioiminen yritysneuvonnassa ei ole vain oikeudenmukaisuuskysymys, vaan myös tapa lisätä naisten yrittäjyyden määrää, kasvuhalua ja taloudellista vaikutusta.
Rahoituksen esteiden poistaminen:
Naisten on usein vaikeampi saada rahoitusta yrityksilleen, erityisesti kasvu- ja innovaatiovaiheissa. Yritysneuvonnassa on tuettava naisyrittäjiä löytämään oikeat rahoituskanavat ja rakennettava prosesseja, jotka ehkäisevät syrjiviä käytäntöjä.
Verkostojen ja mentoroinnin vahvistaminen:
Naisille on tarjottava mahdollisuuksia liittyä verkostoihin ja löytää mentoreita, jotka ymmärtävät heidän kohtaamansa haasteet ja tukevat liiketoiminnan kehittämisessä. Erityisesti naisvaltaisten alojen arvostusta ja kasvumahdollisuuksia on korostettava.
Tilastointi ja seuranta:
Yritysneuvonnassa kerättävä data on jaoteltava sukupuolen mukaan, jotta voidaan tunnistaa ongelmakohdat ja mitata toimenpiteiden vaikutusta naisyrittäjyyteen.
Yhdenvertaisuuden edistäminen:
Kaikessa yritysneuvonnassa on varmistettava, että palvelut ovat saavutettavia ja yhdenvertaisia riippumatta yrittäjän sukupuolesta, elämäntilanteesta tai toimialasta.
Lisätään maahanmuuttajien kielten opetusta
Ilman kielitaitoa maahanmuuttajanaiset jäävät usein kotiin lasten kanssa, mikä vaikeuttaa heidän työllistymistään. Tehostamalla kielikoulutusta voitaisiin tarjota heille paremmat mahdollisuudet työelämään ja samalla vastata naisyrittäjien työvoimapulaan.

KUNTAVAALIT: Kuntien tulee tehdä päätöksiä siten, että niiden vaikutukset paikalliseen yritystoimintaan arvioidaan perusteellisesti

Naisvaltaisten alojen yritykset, kuten palvelut ja kauppaliikkeet, luovat työpaikkoja, kohtaamispaikkoja ja vetovoimaa, jotka ovat välttämättömiä elinvoimaisille kunnille ja keskustojen kehittämiselle. Näiden yritysten tukeminen ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös tapa rakentaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.