Yleisen arvonlisäverokannan korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin nostattaa tunteita pienyrittäjien keskuudessa.
Hallitus päätti kehysriihessään huhtikuussa, että yleistä arvonlisäveroa nostetaan syyskuun alussa 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin. Alennettuja 14 ja 10 prosentin verokantoja muutos ei koske, joten esimerkiksi ruoan arvonlisävero ei kiristy. Makeisten arvonlisävero tosin nousee 14 prosentista yleisen alv-kannan piiriin. Korotusten on arvioitu tuovan valtion kirstuun noin miljardin euron tuotot.
Päätös korottaa arvonlisäveroa aiheuttaa huolta etenkin käsityö- ja työvoimavaltaisilla aloilla toimivien pienyrittäjien keskuudessa.
”Puolentoista prosenttiyksikön korotus ei tavallaan ole suuri, mutta kun otetaan huomioon, että arvonlisäverokanta on Suomessa huikean korkea jo nyt, niin onhan se kieltämättä aika jäätävää, varsinkin meidän kaltaisillamme käsityövaltaisilla aloilla. Tunteja työn tekemiseen on kuitenkin vain rajallinen määrä”, sanoo kampaamoalan yrittäjänä 17 vuotta toiminut Riikka Forss.
”Keräämme jatkossa siis yli viidenneksen hinnasta suoraan valtiolle”, hän toteaa.
Kuvassa Riikka Forss ja Marika Halttunen. Kuva Tiiu Kaitalo.
Pakko nostaa hintoja
Salon RF -kampaamoa Lahdessa pyörittävän Forssin mukaan ainoa vaihtoehto on siirtää korotus suoraan hintoihin.
”Aika näyttää, miten se vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen.”
Forss on kaikesta huolimatta varovaisen optimistinen ja toivoo, että vaikutus liiketoimintaan on minimaalinen.
”Muutos on kuitenkin pieni, hinnat nousevat vain euron tai kaksi.”
Kuluttajakäyttäytymisen muutos huolestuttaa myös Marika Halttusta, joka on kauppiaana lahtelaisessa vaateliike Moremixissä.
“Minulla on pelokas fiilis siitä, miten korotus vaikuttaa asiakkaiden ostovoimaan”, Halttunen sanoo.
Vaatekauppa on ollut muutenkin ongelmissa jo pitkään. Toimintaa on vaikeuttanut muun muassa niin kutsuttu ”skimpflaatio”: materiaalien laatu heikkenee, mutta hinnat nousevat. Ilmiö on vastaava kuin elintarvikkeista tuttu ”shrinkflaatio”, jossa esimerkiksi karkkipussit kutistuvat kutistumistaan, mutta hinnat nousevat tai vähintäänkin pysyvät samana.
Nyt arvonlisäveron korotus aiheuttaa hinnoittelustrategiaan lisähaasteita.
Vaihtoehtoja ei ole
Marika Halttunen ei näe vaihtoehtoja hintojen nostamiselle. Marginaalit ovat niin pieniä.
”Isommissa taloissa on enemmän joustavuutta. Meillä ei ole välikäsiä, joten kustannusten nousu on joko otettava omalle kontolle tai siirrettävä asiakkaiden maksettavaksi.”
Myös Riikka Forss aikoo siirtää alv-korotuksen kampaamonsa hintoihin välittömästi.
”Olen nostanut hintoja hyvin maltillisesti vuosien varrella, erityisesti leikkausten osalta. Tämä arvonlisäveron korotus ei kuitenkaan jätä minulle valinnanvaraa. Hintoja on pakko tarkistaa”, Forss sanoo.
Pientä helpotusta huoleen ovat yllättäen tuoneet asiakkaat, jotka alkoivat kysellä jo alkuvuodesta, miksi Salon RF:n hinnat eivät olleet kallistuneet yleisen kustannustason noususta huolimatta.
Forss odottaakin asiakkailtaan ristiriitaisia reaktioita.
”Useimmat varmasti ymmärtävät, että korotus tulee, sillä valtio nostaa joka tapauksessa omaa osuuttaan. Mutta kyllähän asiakkailla jossakin vaiheessa tulee maksukatto vastaan ja he joutuvat vähentämään kuluttamista, koska rahat eivät vain riitä.”
Halttusen ajatukset kulkevat samoja ratoja.
“Jossain se raja menee kuluttajillakin. Tämä on sitten se mistä säästetään. Suomalaiset eivät muutenkaan ole varsinaisesti mitään vaatteilla pröystäilijöitä.”
Kassakone ei taivu desimaaleihin
Forssia mietityttää eniten, miten liikkeen alkuajoista asti käytössä ollut kassakone selviytyy muutoksesta, kaikki kassajärjestelmät kun eivät pysty käsittelemään desimaalilukuja.
”Aika monella saattaa tulla korotuksen myötä kassakoneen tai kassajärjestelmän uudistus, ja se voi maksaa tuhansia euroja. Tällainen ulkopuolelta tuleva pakollinen uudistusvaatimus tuntuu ahdistavalta”, Forss sanoo.
”Kassajärjestelmämme on 15 vuotta vanha, enkä ole varma, miten se käsittelee desimaalilukuja”, sanoo Halttunenkin.
Kassajärjestelmän toimintaan onkin perehdyttävä pikimmiten, sillä ALV-korotus on edessä heti kesän jälkeen.
”Jossain vaiheessa oli ilmassa, että muutos tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Siksi lopullinen aikataulutus yllätti. Valtio osaa halutessaan olla kaikkea muuta kuin jäykkä ja hidas liikkeissään”, Halttunen toteaa.
Hän myöntää, että mitään positiivista tilanteesta on vaikea löytää.
”Pää kylmänä on oltava ja otettava päivä kerrallaan. Mitään laajennuksia tässä ei tosiaankaan voi suunnitella.”
Marika Halttunen ja Riikka Forss. Kuva Tiiu Kaitalo.
Lue myös Suomen Yrittäjänaisten kannanotto sekä lausunto Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: Arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto näkyy naisyrittäjien taloudessa
