Hoivavastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken koituisi koko yhteiskunnan hyväksi, uskovat keskustan Eeva Kalli ja vihreiden Fatim Diarra
VAUVAKULUT kuormittavat epäreilusti naisvaltaisia aloja. Perhevapaajärjestelmä on uudistettava. Palkkatasa-arvoa pitää edistää. Näistä tavoitteista hallituspuolueiden nuoret naisvaikuttajat ovat yhtä mieltä. Keinoista keskusteltaessa löytyy vihreiden varapuheenjohtajan Fatim Diarran ja keskustan kansanedustajan Eeva Kallin väliltä myös näkemyseroja.
YKSI VAUVA MAKSAA Kela-korvausten jälkeen työnantajalle keskimäärin
12 000 euroa. Suomen Yrittäjänaisten mielestä tämä on naisvaltaisille aloille kohtuuton rasite, ylläpitää epätasa-arvoa työmarkkinoilla ja rajoittaa naisvaltaisten yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja työllistämistä. Yrittäjänaisten mielestä vauvakulut pitäisi siirtää maksettavaksi kokonaan verovaroista.
Aivan näin radikaaliin muutokseen ei vihreissä ja keskustassa olla valmiita. Vihreät haluaa muuttaa vanhemmuuden kustannukset jaettavaksi kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi.
”Olemme puhuneet sen puolesta jo pitkään. Olen itse 33-vuotias, juuri naimisiin mennyt ja kolmion ostanut nainen. Minun rekrytointini on yritykselle ihan hillitön riski”, sanoo Diarra
Nykytilanne on Diarran mielestä epäoikeudenmukainen sekä nuorille naisille että työnantajille.
”Emme voi vaatia etenkään pienyrittäjää pelaamaan superkovaa riskipeliä omalla yrityksellään. On poliittisen koneiston tehtävä luoda järjestelmä, joka on reilu kaikille osapuolille eikä vaadi suuria uhrauksia.”
Diarra korostaa lapsiystävällisyyttä: joustavia perhevapaita, helpotusta ruuhkavuosien perhearkeen ja konkreettisia työelämän tasa-arvotekoja.
KALLI LÄHTISI RATKAISEMAAN vauvakulujen jakamiseen liittyviä ongelmia selvittämällä ensin, miten edellisellä hallituskaudella lanseerattu perhevapaakorvaus on otettu vastaan. Työnantajat ovat toukokuusta 2017 lähtien voineet hakea 2 500 euron kertakorvausta naispuolisen työntekijän jäädessä palkalliselle äitiysvapaalle.
”Olisin jopa valmis tarkastelemaan, voisiko sitä pikkaisen korottaa. Ensin pitää kuitenkin katsoa, minkä verran sitä on käytetty ja millaisia kokemuksia siitä on saatu”, Kalli sanoo.
Vanhemmuuden kustannukset yrityksille eivät rajoitu raskausaikaan ja vauvavaiheeseen. Kuluja tulee myös esimerkiksi sairaan lapsen hoitamisen aiheuttamista poissaoloista. Diarra ja Kalli uskovat, että tilanne muuttuisi, jos hoivavastuu jakautuisi alusta asti tasaisemmin vanhempien kesken.
Tutkimusten mukaan isille korvamerkityt kiintiöt johtavat perhevapaiden tasaisempaan käyttöön. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2003 voimaan tulleelle isäkuukaudelle, jonka käyttö moninkertaistui kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä isät pitävät isyys- ja vanhempainvapaita keskimäärin kuusi viikkoa. Joka neljäs isä ei pidä lapsen saatuaan vapaata lainkaan. Hoitovapaista isät pitävät kolme prosenttia.
Vihreät ajavat perhevapaisiin 6+6+6-mallia. Siinä sekä äidille että isälle on varattu oma kuuden kuukauden jakso, jota toinen vanhempi ei voi käyttää. Kolmannen jakson voi käyttää kumpi tahansa perheen valinnan mukaan. Diarrasta tämä on hyvä lähtökohta.
”Naisilla pitää olla oikeus käydä töissä ja isillä olla kotona lasten kanssa. Meillä on puolisoni kanssa selkeä visio: jos käy niin onnellisesti, että tulen raskaaksi ja saamme lapsen, pidämme perhevapaat puoliksi.”
Myös keskustan perhevapaamalli tähtää isien ansiosidonnaisen jakson pidentämiseen. Kalli ei kuitenkaan vähentäisi isille korvamerkittyä osuutta äitien jaksosta, vaan pidentäisi perhevapaakautta kokonaisuudessaan.
”Kaikissa perheissä ei ole mahdollisuutta irrottautua töistä juuri silloin, kun vauva syntyy. Esimerkiksi yrittäjäperheissä voi olla sellainen tilanne, ettei toisen vanhemman jääminen pitkäksi aikaa kotiin ole taloudellisesti järkevää tai edes mahdollista.”
Kalli vaatii lisää joustavuutta. Perhevapaauudistuksen pitää hänen mukaansa olla perheille parannus eikä se saa heikentää toimeentuloa.
”Leikkauslinjalle ei pidä lähteä. Me olemme valmiit siihen, että tämä uudistus saa myös maksaa.”
Kalli ja Diarra korostavat, että perhevapaauudistuksesta koituisi yhteiskunnalle laajamittaista hyvää.
”En halua ajatella tätä pakottaen vaan mahdollisuuksien tarjoamisen ja joustavuuden lisäämisen kautta. Isien perhevapaajaksojen piteneminen on hieno mahdollisuus, joka pitää sallia mahdollisimman monelle. Kun isä huomaa pärjäävänsä vauvan kanssa, hän todennäköisesti jää myöhemminkin kotiin vaikkapa hoitamaan sairasta lasta ja hoivavastuu jakautuu jatkossakin tasaisemmin”, Kalli miettii.
PERHEVAPAAUUDISTUSTA on moitittu siitä, että se vie perheiltä valinnanvapauden. Diarra karsastaa tätä näkemystä.
”Perheet saavat jatkossakin itse päättää, kuka lapsia hoitaa. Uudistuksessa on kyse siitä, mitä yhteiskunta rahoittaa ja millaisiin valintoihin se perheitä kannustaa. Perhepolitiikalla on yhteiskuntaa kehittävä ja ohjaava vaikutus.”
Diarra viittaa eroon naisten ja miesten työllisyysasteessa, joka on suurimmillaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2018 ikäryhmän naisten työllisyysaste oli 71,1 ja miesten 82,2 prosenttia. Ero johtuu pitkälti juuri perhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta ja johtaa myös naisten miehiä alempaan eläkekertymään. Vuoden 2018 lopussa naisten työeläke oli keskimäärin 68 prosenttia miesten eläkkeestä.
Hallitusohjelman mukaan perhevapaauudistus pyritään toteuttamaan niin, että se huomioi joustavasti yrittäjyyden eri muodot. Tämä koskee läheisesti esimerkiksi yksinyrittäjiä, joita on suomalaisista yrittäjistä noin kaksi kolmasosaa.
KALLIN MUKAAN JOUSTOA toisi lisää esimerkiksi mahdollisuus jakaa päivärahajaksot joustavasti useisiin lyhyisiin pätkiin. Nykyisin vanhempainrahaa on haettava kuukautta ennen päivärahakauden alkamista ja jaksoja saa olla kummallakin vanhemmalla enintään kaksi.
”Puolisoni on yksinyrittäjä. Hänen elämäänsä perhevapaalla olisi helpottanut, jos työssäolopäivät olisi voinut jaksottaa joustavammin kysynnän mukaan.”
Järjestelmän kankeus ei ole ainoa syy hoivavastuun epätasaiseen jakautumiseen. Merkitystä on myös asenteilla niin kodeissa ja työpaikoilla kuin yhteiskunnassa ylipäätään.
”Työpaikoilla voidaan tehdä paljon. Johdon pitää viestiä ja jopa kannustaa, että myös miesten on ihan ok jäädä kotiin lasten kanssa. Johtamisella on iso merkitys myös siinä, että työajoista ja vaikka etätyöstä voidaan sopia joustavasti työpaikoilla. Tässäkin asiassa tarvitaan lisää paikallista sopimista”, Kalli sanoo.
Diarra huomauttaa, että isyyttä ja sosiaalista vanhemmuutta tulee tukea nykyistä paremmin heti neuvoloista lähtien.
”Vanhemmille suunnattuja palveluja tulee koordinoida niin, että palveluverkko kattaa myös synnytyksen jälkeisen ajan”, Diarra sanoo.
PALKKAEROJEN KAVENTAMINEN on Kallin ja Diarran mukaan myös mitä suurimmissa määrin johtamiskysymys. Diarra toivoo palkkakeskusteluun avoimuutta. Se on hänen mukaansa ainoa tie todelliseen palkkatasa-arvoon.
”Rahasta puhumista pidetään rumana, mikä johtaa siihen, että lisää palkkaa uskaltavat vaatia vain ne, joilla on kovimmat kyynärpäät. Moni sanoo, että naisten pitää vain tsempata enemmän, mutta en minä halua rakentaa yhteiskuntaa, jossa kovuudesta ja röyhkeydestä palkitaan.”
Tärkeää toki on, että kaikille tehdään selväksi, mihin itse kunkin palkka perustuu, Diarra korostaa.
Osin palkkaerojenkin taustalla ovat asenteet, jotka johtavat sukupuolittuneisiin työmarkkinoihin. Kalli kannustaisi lapsia sukupuolesta riippumatta keskittymään itseään kiinnostaviin aloihin.
”Emme voi vaatia pienyrittäjää pelaamaan riskipeliä omalla
yrityksellään.”
Fatim Diarra
Syntynyt vuonna 1986
Puolue Vihreä liitto
Perheeseen kuuluvat puoliso sekä rakkaat ystävät
Tärkein perhepoliittinen tavoite: Vanhemmuuden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne Kelan maksettaviksi
”Johdon pitää viestiä, että miesten on ok jäädä kotiin
lasten kanssa.”
Eeva Kalli
Syntynyt vuonna 1981
Puolue Suomen Keskusta
Perheeseen kuuluvat puoliso ja 1- ja 4-vuotiaat lapset
Tärkein poliittinen tavoite:
Lapsiperheköyhyyden poistaminen
