Julkiset hankinnat kaipaavat korjausliikettä – erityisesti pienten yritysten näkökulmasta. Tämä on teemaa käsittelevän kaksiosaisen juttusarjan ensimmäinen osa.
Teksti: Annamari Typpö
Suomessa tehdään vuosittain yli 47 miljardin euron arvosta julkisia hankintoja. Kyse ei ole vain suuresta summasta yhteistä rahaa vaan myös merkittävästä pk-yrityksiä koskettavasta asiasta, erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Suomen Yrittäjänaiset korostaa, että julkisten hankintojen on oltava aidosti avoimia ja suunniteltu niin, että myös pienet yritykset voivat osallistua niihin tasavertaisesti. Tämä edellyttää kilpailutusten selkeyttämistä, kohtuullisia kriteerejä ja yrittäjien kuulemista jo hankintaprosessin alkuvaiheessa. Näin voidaan lisätä paikallista elinvoimaa, edistää naisyrittäjyyttä ja varmistaa, että veronmaksajien varat käytetään tehokkaasti ja avoimesti.
Seinäjokelaisen VERSO Kuntoutus Oy:n perustaja ja yrittäjä Pirita Hämäläinen on toiminut 13 vuotta erityisesti neurokirjon lapsille ja heidän perheilleen suunnattujen kuntoutuspalveluiden kehittäjänä ja tarjoajana. Palvelut ovat vuosien mittaan laajentuneet kaikenikäisiin asiakkaisiin, ja mukaan on tullut myös verkkovälitteisiä koulutuksia ja materiaaleja muille alan ammattilaisille.
”Suomi on hyvinvointivaltio ja meilläkin oli pitkään ajatus, että kaikki kuntoutuspalvelut, jotka vaativat paljon resursseja, olisi hyvä järjestää julkisilla varoilla. Mutta olemme joutuneet ennakoimaan sitä, ettemme voi olla täysin julkisen rahan varassa, ja siksi meidän on pitänyt alkaa tarjota palveluita myös suoraan kuluttajille”, Hämäläinen kertoo.
VERSO Kuntoutus on kehittänyt vuosien varrella paljon uusia palveluja, joita ei ole ollut aiemmin markkinoilla. Niiden tarjoaminen julkisen sektorin kautta on hankalaa, koska kilpailutukseen valitaan yleensä perinteisiä palveluja – niitä joita on aina ennenkin ostettu.
”Me olemme vähän erikoistapaus siinä mielessä, että kehitämme uusia palveluita. Niitä ei ole koskaan kilpailutettu, vaan niitä on ostettu yksittäisinä pienhankintoina. Julkiset kilpailutukset eivät ole huomioineet tällaista kehittämistyötä. Se tekee uusien palvelujen kehittämisestä ja tuottamisesta haastavaa.”
Ehdotus innovaatiokumppanuudesta ei ottanut tulta
Hankintalaissa säädetään innovaatiokumppanuudesta, joka yhdistää samaan hankintamenettelyyn tutkimus- ja kehittämispalvelun sekä tästä lopputuloksena syntyneen idean tai prototyypin toteuttamista koskevan hankinnan. Se tarjoaa mahdollisuuden luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia, joiden avulla tuotetta tai palvelua on mahdollisuus kehittää jatkuvasti. Näin kunnat ja hyvinvointialueet voivat itse vaikuttaa siihen, millaisiksi heidän käyttämänsä palvelut kehittyvät. Samalla edistetään uusien innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa.
Hämäläinen on useaan otteeseen esittänyt kunnalle tai kuntayhtymälle innovaatiokumppanuutta, mutta siihen ei ole tartuttu.
”Jo yli kymmenen vuotta sitten ehdotin ensimmäisen kerran, että kehitettäisiin palveluita yhdessä kuntien kanssa. Nämä palvelut ovat sellaisia, joita ei normaalissa palveluvalikossa ole. En tiedä, olinko aikaani edellä, mutta ei se ottanut tulta. Nyt taas painotetaan vahvasti hintaa. Se menee usein laadun edelle, mikä on tietenkin aika surullista.”
Hankintojen pilkkominen pienempiin osiin olisi Hämäläisen mukaan yksi ratkaisu.
”Silloin pienyrittäjät voisivat osallistua helpommin. Nyt kilpailutetaan kokonaisuuksia, jotka eivät palvele kaikkia. Meiltä on jäänyt paljon palveluita pois vain siksi, etteivät ne sovi kilpailutuksen kriteereihin.”
Dynaamiset hankintajärjestelmät ja palvelusetelit ovat hänen mukaansa parantaneet tilannetta jonkin verran.
”Dynaaminen järjestelmä on selkeästi tasa-arvoisempi. Siihen voi hakea mukaan myös kesken kauden, eikä tarvitse odottaa kolmea vuotta seuraavaa kilpailutusta. Se on joustavampaa ja reilumpaa.”
Muitakin pieniä yrityksiä haittaavia esteitä kilpailutuksissa usein on.
”Joissain kilpailutuksissa on ollut liikevaihtoraja. Jos ei yllä siihen, jää heti ulkopuolelle. Sellainen sulkee pienyrittäjät täysin pois pelistä”, Hämäläinen toteaa.
Alan erikoisosaamista valuu pois
Hämäläinen korostaa, että pienyrittäjien mukanaolo palvelutarjoomassa toisi paitsi osaamista myös lisää vaihtoehtoja asiakkaille.
”Meillä on valtavasti osaamista ja pitkä kokemus, jota hyvinvointialueella ei aina ole. Me emme korvaa julkisia palveluja vaan täydennämme niitä. Mutta nyt näyttää siltä, että hyvinvointialueet haluavat tuottaa kaiken itse, vaikka heillä ei ole tekijöitä.”
Hän nostaa esiin myös järjestelmän sisäiset ristiriidat, kuten säännön, jonka mukaan hyvinvointialueen työntekijä ei voi tarjota samalle alueelle palveluita oman yrityksensä kautta eikä esimerkiksi osa-aikaisesti yrittävä voi hakeutua hyvinvointialueelle palkkatöihin. Tämä tekee yrittämisen ja palkkatyön yhdistämisestä mahdotonta ja saattaa johtaa tilanteeseen, jossa osaajat jäävät ilman työtä tai ajautuvat kokonaan toiselle alalle.
”Meillä on valtavasti korkean koulutuksen saaneita asiantuntijoita, jotka jäävät tästä syystä ainakin osittain ilman työtä. Se on aika huolestuttavaa, jos osaaminen valuu pois alalta tai ainakin omalta hyvinvointialueelta. Asiakkaat unohtuvat helposti tässä keskustelussa. Raha puhuu, mutta kuka kantaa huolta siitä, että kaikkia palveluita ei enää ole saatavilla?”
Hämäläinen toivoo hyvinvointialueen päättäjiltä enemmän konkreettista yhteistyötä ja ennakoitavuutta.
”Yrittäjät kuulevat usein päätöksistä vasta, kun ne on jo tehty. Se vaikeuttaa suunnittelua ja aiheuttaa stressiä. Olisi hyvä, että kuultaisiin myös yrittäjiä ja nähtäisiin, mitä osaamista kentällä oikeasti on. Se ei välttämättä ole päättäjille aina selvää.”
VERSO Kuntoutuksen onni on Hämäläisen mukaan se, että maksajatahoja on useita.
”Jos olisimme olleet pelkästään hyvinvointialueen varassa, meitä ei enää olisi.”
● VERSO Kuntoutus Oy on perustettu 2012 Seinäjoella.
● Tarjoaa psykologin, psykoterapeutin ja musiikkiterapeutin palveluita.
● Kehittänyt uusia kuntoutuspalveluita erityisesti neurokirjon lapsiperheille.
● Työllisti aiemmin seitsemän henkilöä, nyt kolme.
Yrittäjän viesti päättäjille:
”Jos pienyrityksiä katoaa, katoaa myös osaaminen. Se on riski, jota ei pitäisi ottaa.”
Suomen Yrittäjänaiset kommentoi hankintalain uudistusta – lue lisää tätä
Pirita Hämäläinen
Kuva: Krista Luoma
