Suomen Yrittäjänaisten tavoitteena on edistää yrittäjänaisten tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa ja vaikuttaa yrittämistä kannustavaan päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan Unionissa.
Nostamme rohkeasti esiin epäkohtia, jotka koskettavat erityisesti aloja, joilla
on yrittäjänaisia sekä asioita, jotka heikentävät naisten asemaa yrittäjinä.
Tasa-arvokehitys on ollut pitkään suotuisaa, mutta myönteinen kehitys on pysähtynyt. Tasa-arvoa yrittäjyydessä ja työelämässä tulee kaikin tavoin edistää sekä varmistaa, että lainsäädännössä huomioidaan sukupuolten eri tarpeet.
Suomessa tasa-arvo on monissa asioissa jo pitkällä, mutta yhä
- yrittäjistä naisia on vain noin 35 %
- naisyrittäjistä 40 % ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa (miehistä 25 %)
- start-up rahoituksesta vain noin 6 % ohjautuu naisten perustamille yrityksille
- naisen euro on 84 senttiä ja työeläke-euro 69 senttiä
- naiset pitävät perhevapaista yli 90 %
Suomen Yrittäjänaisten päätavoitteet hallituskaudelle 2023 -2026 kiteytyvät kolmen teeman alle. Näitä ovat: yrittämisen kannattavuus, yrittäjän sosiaaliturva ja hyvinvointi, toimivat markkinat ja kannuste työllistää. Verotuksen on kaikin tavoin kannustettava riskinottoon ja yrittämiseen. Vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön kehittäminen luo pohjaa kasvulle ja yrittäjyydelle Jatkossa vastuu on kannettava laajemmin yhdessä. Yritystoimintaan kuulumattomat kulut, kuten perhevapaakustannukset tai sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat kulut tulee maksaa yhteisestä, ei yrittäjän pussista. Nämä osaltaan raivaavat työllistämisen esteitä ja riskejä.
Tutustu hallituskauden 2023-2026 tavoitteisiimme tästä.
Lisää yrittämisen paikkoja
Suomessa on hyvin eriytyneet työmarkkinat. Naiset toimivat naisten aloilla ja miehet miesten aloilla. Tämä näkyy myös yrittäjyydessä. Naiset perustavat yrityksiä pääosin naisten aloille. Naisten alat, hoiva-ja koulutus on julkisen sektorin hoidossa. Naisille on siis vähemmän yrittämisen paikkoja kuin miehille.
Suomessa etenkin naisyrittäjien määrä on laskenut jyrkästi viime vuonna. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vielä vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä maassa oli noin 117 000 naisyrittäjää. Tuorein, vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen luku on 97 000, eli naisyrittäjiä on noin 20 000 vähemmän kuin kolmisen vuotta sitten.
Julkisen sektorin on entistä enemmän ostettava palveluja yksityiseltä sektorilta. In-house-yhtiöiden asema on liian vahva, palveluja ei kilpailuteta ja palvelusetelien käyttö on minimaalista. Julkisen sektorin pitää kilpailuttaa hoiva-, ruoka- ja siivouspalvelut siten, että naisille syntyy enemmän mahdollisuuksia lähteä yrittäjäksi ja erityisesti kasvuyrittäjäksi.
Perhevapaakulut rasittavat pienyrittäjää
Naiset perustavat yrityksiä useimmiten naisvaltaisille aloille ja siten työllistävät usein enemmän naisia. Vanhemmuudesta aiheutuu työnantajalle maksuvelvollisuuksia ja kustannuksia, jotka tulee kattaa verovaroin. Perhevapaauudistuksen tavoite tasata perhevapaita molempien vanhempien kesken on hyvä suunta, mutta ei poista varsinaista ongelmaa. Kustannusten maksuvelvollisuus aiheuttaa pienyrittäjälle kassakriisin, ennen kuin korvauksen saa Kelasta. Yhä useampi yrittäjä tänä päivänä on pienyrittäjä. Nuorten naisten palkkaamiseen pitäisi kannustaa. Vanhemmuuteen liittyvät kulut ei saa kaatua yksilön työnantajan maksettavaksi. Myös sairaan lapsen hoitoon liittyvät kulut pitää kustantaa yhteisvastuullisesti.
- Lue tästä kannanottomme Perhevapaiden kustannukset jaettava tasa-arvoisesti
- Kokeile Yrittäjänaisten vauvalaskuria se selvittää perhevapaakulut.
